raakapuu (2)

substantiivi

1. Käsittelemätön puutavara, joka ei ole vielä jalostettu.

   Raakapuun käyttö vaatii erityistä käsittelyä.

Taivutus

yks. nom. raakapuu, yks. gen. raakapuun, yks. part. raakapuuta, yks. ill. raakapuuhun, mon. gen. raakapuiden raakapuitten, mon. part. raakapuita, mon. ill. raakapuihin.

Hait useita sanoja sisältävällä fraasilla. Kokeile hakea sanoja erikseen:

Synonyymisanakirja

raakapuu (2)

1. puu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Käännökset

Läheisiä sanoja

raakapakaste, raakapihvi, raakapurje, raakapuu, raakapuuro, raakaraaste